Mökkiviikonloppu Etelä-Savossa

Viime viikonloppuna tuli vietettyä koko perheen miniloma mökillä Etelä-Savossa, Ristiinassa. Oli vierähtänyt jo toista vuotta siitä, kun olin siellä viimeksi käymässä. Olin todella onnellinen koko viikonlopun, koska pääsin mielipaikkaani.

Ristiina on minulle tärkeä, koska siellä muodostui luontosuhteeni. Siellä ikään kuin hurahdin ”luontouskoon” ja aloin nähdä luonnon erottamattomana osana minua. Siellä koin hienoimmat luontoelämykseni lapsena. Mainittakoon niistä esimerkiksi ketun kohtaaminen lähietäisyydeltä, huuhkajaparin vierailu pihamännyssä, keltaisen kuhankeittäjän näkeminen lennossa ja metsokukon pöyhistely metsässä.

3
Vanhassa hirsimökissä aika tuntuu pysähtyneeltä.
80
Vanhan mökin tunnelmaa auringon laskiessa.

Sää oli lämmin ja poutainen koko viikonlopun. Ensimmäinen ilta meni fiilistellessä hiljaisuutta ja auringonlaskua järven rannalla. Annoin lastenkin kuunnella, miten hiljaista voi olla. Kaupunkilaislapset olivat hämmästyneitä.

1
Yö laskeutuu järven ylle.

Seuraavana aamuna kaksoset pääsivät ensimmäistä kertaa soutuveneen kyytiin ja se oli erityisen hieno juttu heille. Kun olin soutelemassa kaksin tyttäreni kanssa, näimme kaksi laulujoutsenta lennossa järven vastarannalla. Kuikkia oli liikkeellä jopa neljä yksilöä. Kalatiirat ja niiden seuralaiset rantasipit olivat vallanneet erään pienen luodon. Koskelot ja telkät, joita ainakin lapsuudessa näin mökkijärvellä, loistivat nyt poissaolollaan.

23
Miesväki soutelemassa.
69
Rantasipit olivat kansoittaneet erään luodon.
33
Kalatiiran kita on suuri.

Illalla kävin vielä itsekseni soutelemassa, tällä kertaa kameran kanssa. Kohtasin kuikan, joka ensin pakeni venettäni kauemmas sukeltamalla, mutta tuli vähitellen uteliaaksi ja alkoikin lähestyä minua pää pystyssä. Sain siitä mukavia ilta-auringon värittämiä kuvia. Yhdentoista aikaan illalla mökin ylitse lensi haikaramainen hahmo, todennäköisesti harmaahaikara. Oli jo niin pimeää, että näin vain sen muodon.

71
Kuikka antoi kuvata itseään mökkilaiturin edessä.

Vein lapsia pienelle kävelylle mökkitietä pitkin. Katselimme matkalla kukkia ja perhosia, ja söimme mökkitienposkesta ketunleipiä. Kohtasimme myös todellisen metsäoravan poikasen. Se oli varsin pieni ja söpö, ja selvästi hämmästynyt nähdessään ihmisen. Vähän toista kuin Helsingin puistojen kesyt oravat.

38
Mökkitien varrella kukkiva pikkutalvikki on mielenkiintoisen näköinen kasvi.
43
Mökkitietä juosten eteenpäin.
54
Makeasti oravainen makaa sammalvuoteellansa…
79
Lähtöä edeltävän illan auringonlasku.

Vaikka viikonlopusta on vierähtänyt jo aikaa, vieläkin leijun mökkitunnelmissa. Olen parantumattomasti rakastunut Ristiinaan. Uskon, että lapsetkin nauttivat. Mutta minulla on kaksi hyvin erilaista lasta, joista toinen on kaltaiseni fiilistelijä ja havainnoija, ja toinen tarvitsee enemmän toimintaa. Suunnitelmissa on käydä kesän aikana vielä ainakin kerran mökillä. Mutta ensin valmistaudumme pieneen Keski-Euroopan matkaan.

Mainokset

One thought on “Mökkiviikonloppu Etelä-Savossa

  1. Oi miten kauniita kuvia ja kuinka tunnelmalliselta tuo mökki yhdenkin kuvan perusteella vaikuttaa. Olen tässä kesän mittaan kehittänyt jonkinlaisen mökkikuumeen. Ehkä vielä jonain päivänä mullakin on oma mökki!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s